Tämän vuoden
iso projekti on ollut
riikinkukko-maalaus.
Mä aloitin sitä
jo keväällä
ja se valmistui
hyvää vauhtia.
Sitten loppui ideat.
Se ärsytti ja kiusasi
minua koko syksyn.
Pällisteli siinä,
enkä keksinyt,
mitä sille tekisin.
Me muutimme
maanantai-työpajan
Lapinlahden Lyhteestä
Nina työhuoneelle
Porvooseen.
Riikinkukko,
ja monet muut työt,
muutti mukana.
Olen tiennyt,
että se on kesken,
mutta se on odotuttanut
valmistumistaan...
- Vaikea tapaus!
Ehkä riikinkukot ovat.
No, me päätimme
Ninan ja äidin kanssa,
että otan tuon pahuksen
hankaluuden kotiin
ja valmistan sen siellä.
Äiti ehdotti
ihan uutta tekniikkaa,
ja Nina ehdotti,
että sekoittelisin
lilan eri sävyjä.
Päätin kokeilla,
mitä ideoista irtoaisi.
Se hermostutti ja väsytti,
ja meinasi pinna palaa.
Hetken testailtuani
huomasinkin,
että sienellä työskentely
sai elävän tuntuista
pintaa aikaiseksi.
Ja vihdoin
riikinkukko sai
uudet sulat,
ja sitten se sai
vielä uuden nimen:
Aurinkoruhtinas
"Aurinkoruhtinas"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti