Tänään sain vihdoin
mun työpaikan taidekurssilaiset
vierailulle
mun omaan näyttelyyni
Korson vanhustenkeskukselle.
Meidän Saara,
eli taidekurssin kuvataideopettaja,
oli myös mukana.
Tuntui tosi hienolle,
että kurssikaverit
löysivät mun maalauksistani
samanlaisia ajatuksia,
joita mulla itselläni on ollut,
kun olen noita maalaillut.
Saaraa puhututti paljon
mun voimakas värien käyttö,
ja se, että haen töilleni
rytmiä viivoista ja täplistä,
ja toistuvista kuvioista.
Vastavärien yhdistelyni
oli myös puheenaiheena.
Maalauksista näkyi
heidän mielestään
samaan aikaan
ahdistus
sekä voima nousta lentoon.
Niinhän se on.
Olin jo itsekin tottuneempi
keskustelemaan maalauksistani.
Tuntui oikeastaan
tosi hienolle kuulostella,
mitä muut miettivät
nähdessään töitäni.
KIITOS SAARA!
JA KIITOS TAIDEKURSSILAISET!
JA KIITOS TAIDEKURSSILAISET!
Oman taiteilijatapaamiseni jälkeen
pistäydyimme vielä
Vantaan taiteilijaseuran toimistolla
moikkaamassa Rimmaa :)
Sain seuran jäsenkortin vihdoinkin!
Mun aarre :D :D
Seuran kautta olen saanut
todella paljon upeita kontakteja
ja mahdollisuuksia
löytää polkuani
tällä taiteilijan tiellä.
Sen jälkeen kurkkasimme vielä
Galleria K:n näyttelyn:
RASTAS&RYTKÖLÄ
Upeita keramiikka- ja
tekstiilitaideteoksia!!
Minä pidin enemmän
keramiikkatöistä.
Ne henkivät
jotakin kaukomaiden
tunnelmia.
Äiti tuijotteli enemmän
tekstiilitaideteoksia
ja niiden
pehmeää puhuttelua.
Tässä pari kuvaa
taidenäyttelypäivästämme:
Äidin suosikki oli tämä
kuvataiteilijoiden yhteisteos:
MAA-ILMA, 2017
Yleisnäkymää
Rastas&Rytkölä-näyttelystä
Galleria K:ssa
